torstai 27. lokakuuta 2011

Raakavillaa

Tulipan viime perjantaina saatua mukava säkillinen, noin yhdeksän kiloa, aitoa suomenlampaan raakavillaa! Kiitos tuojille. Olen jo aloittanut villan pesun. Ensimmäisen erän pesin kraanakuumalla vedellä ja tipalla astianpesuainetta. Puhdasta tuli, mutta pelkään, että sain lian ohella myös kaiken lanoliinin pestyä villasta. Kehrääminen voi olla hankalaa. Sellaisen neuvon luin jostain, että jos lanoliini on tullut pestyä pois, villaan kannattaisi ennen kehruuta suihkutella suihkepullolla vähän vesi-ruokaöljyliuosta. Täytyy ehkä kokeilla. Tänään laitoin villaa pesupussissa likoon suht viileään vesiämpäriin. Saapa nähdä, kuinka likaista vesi on huomenna. Lampaan haisua on huushollissa, mutta eihän se ihan kamalaa ole.


Pistäydyin tänään aivan sattumalta työpaikan lähellä olevassa antikvariaatissa, ja kas, kuinka minua onnisti, siellä oli hyvä kehräämistä ja villan värjäystä käsittelevä kirja: Margaret Dixon, The wool book. (1979)
Abstract: This book not only tells you how to spin, both on a spindle and on various types of wheels, but it also goes into the history of wheels, but it also goes into the history of the whole subject and gives details of some of the fascinating sheep breeds which may be found. The difference between their fleeces and the uses to which they are best suited are also explained. The skill of dyeing using lichens and other wild plants is also fully described and the rich colours most important of all, it brings out the joy of participating in a natural process.Remarks: Colour and B&W Photographs, Illustrations, Bibliography and Index.

maanantai 24. lokakuuta 2011

Sienivärjäystä

Viime viikonloppuna pääsin vihdoin käyttämään koko syksyn keräämiäni värisieniä. Matkustin kauas Tikkurilaan asti Vantaan aikuisopistoon sienivärjäyksen viikonloppukurssille. Kun oli ollut hyvä sienisyksy, värisieniä oli kertynyt kaikille kiitettävästi ja kun opistotalossa oli kattiloita ja levyjäkin ihan mukavasti, syntyi myös tulosta. Laskin, että sain värjättyä lähemmäs puolitoista kiloa. Se on iso saalis vain viikonlopun kestävälle värjäyskurssille. Osan langoista työstämistä toki vielä jatkan uusilla värjäyksillä. Muutaman hailakaksi jääneen vyyhdin säilöin jo muutaman värjäyskerran läpikäyneiden verihelttaseitikkien ja veriseitikkien jämien kanssa lasipurkkiin. Kaikenkaikkiaan olen kovasti tyytyväinen väreihin, joita sain lankoihini. Erityisen tyytyväinen ole itse kehräämieni lankojen hyvään värjäytymiseen. Yhden uuden villamusliinihuivinkin onnistuin värjäämään lepänkäävällä kauniin kellanruskeaksi.




sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Romulasia

Viime torstaina aloitimme Marjan kanssa romulasi-kurssin Helsingin aikuisopistossa. Kurssi alkoi turvallisuusasioiden opiskelulla. Aivan asiallista oppia, kun työskennellään materiaalin kanssa, josta voi helposti saada viiltohaavoja yms. muuta kipeää. Leikkasimme vanhaa lasi-ikkunaa lasiveitsellä palasiksi. Lasinpaloista jokainen sommitteli mieleisiään koruja. Varsinaiseen lasinsulatukseen emme pääse tällä kurssilla mukaan, sillä opettaja sulattaa korutuotoksemme.
Ensi kerraksi tuomme mukanamme yhden kirkkaasta lasista tehdyn pullon ja yhden värillisin. Niistä sulatamme tarjoiluastioita. Korupuuhakin jatkuu ja sitä varten olen rikkonut yhden ruskea olutpullon ja nimeltä mainitsemattomaa merkkiä olevan vihreän yrttilikööripullon.
Googlannut olen tietysti aiheesta, niin kuin aina, kun jostain innostun. Lasipulloista ja romulasista hakiessani löysin Youtubesta mielenkiintoisia videoita hakusanoilla 'cutting bottle'.


Olen jo kokeillutkin tätä menetelmään yhden olutpullon katkaisuun ja hyvinhän se meni. Reunoista tuli suht tasaiset. Pienen hiomisen jälkeen se on ruskea pieni tuikkulasi.

Kesämajan kalliolla Kivinokassa rikoin vasaralla pari pulloa.



Romulasityöt ennen sulatusta: